Eteläiselle Suomelle ovat tyypillisiä vaihtelevat maaperäolosuhteet sekä laajat savikkolaaksopainanteet. Kasvaneen rakennuskannan myötä parhaat rakennuspaikat on jo monin paikoin käytetty, jolloin uudisrakentamiskohteita joudutaan toteuttamaan maaperäolosuhteiltaan vaihteleville ja haastaville alueille kuten savikoille. Keskeinen kysymys savikoille rakennettaessa on rakennusalueilla odotettavissa olevat painumat.Tässä työssä tutkitaan Järvenpäässä sijaitsevan painuneen kerrostalon sekä kahden uudisrakennuskohteen piha-alueiden painumaennusteita. Uudisrakennuskohteista toinen sijaitsee Järvenpäässä ja toinen Espoon Hannuksenpellossa. Työn tavoitteena oli selvittää painuneen kerrostalon tulevaisuuden painumaennuste sekä verrata laskelmien tulosta jo tapahtuneisiin painumiin. Lisäksi työssä tarkastellaan uudisrakennuskohteisiin suunniteltujen pihojen arvioituja painumia sekä esikuormituspenkereen mahdollisia hyötyjä pihojen perustamisratkaisuna. Analyyttiset painumalaskelmat suoritettiin GeoCalc-ohjelmalla käyttäen eri laskentamenetelmiä. Eri laskentamenetelmien antamia tuloksia vertailtiin keskenään. Lisäksi Hannuksenpellon kohteessa suoritettiin yksinkertaista tilastollista analyysiä sekä todennäköisyyspohjaista (RBD) painumalaskentaa. Hannuksenpellossa tehtiin myös CPTU-kairauksia, joiden ko¬rrelaatiota alueella tehtyihin puristin-heijari- ja siipikairauksiin tutkittiin.Painuneessa kerrostalokohteessa kaikki laskentamenetelmät yliarvioivat jo tapahtunutta painumaa. Lähimmäs todellisuutta päästiin tangenttimoduulimenetelmällä, kun käytettiin redusoimattomia esikonsolidaation ja moduuliluvun arvoja sekä korjattuja jännityseksponentin arvoja. Laskelmien yliarvioinnin arvioitiin johtuvan maanäytteiden häiriintymisestä ja sen aiheuttamasta liian pienestä esikonsolidaatiojännityksen arvosta. Kahdessa muussa kohteessa laskelmilla todettiin, että lyhytaikainenkin esikuormituspenger voi mahdollistaa merkittävästi laajempaa pihojen maanvaraista perustamista ja siten säästöjä pohjanvahvistuskustannuksissa. Hannuksenpellossa CPTU-kairauksilla saavutettiin suhteellisen hyvä vastaavuus siipi-kairaustulosten kanssa. Puristin-heijarikairausten tuloksissa puolestaan oli suurta vaihtelua, eikä luotettavaa korrelaatiota työssä käytetyn aineiston avulla löydetty. RBD-laskelman tulokset vastasivat suuruusluokaltaan kohtalaisesti tangenttimoduulimenetelmälaskennan tuloksia. RBD-menetelmä soveltuu kuitenkin parhaiten vaativiin kohteisiin, joissa pohjatutkimustuloksia on paljon ja tiheästi. Hannuksenpellon tutkimusalue oli hyvin laaja, jolloin laadukkaan tilastollisen tarkastelun kannalta tutkimustuloksia oli suppeasti.
展开▼
